Klubin kevätkokouksessa (26.5.2025) kuultiin OTM Ida Mariolan mielenkiintoinen rikosoikeuden historiaa käsittelevä esitelmä Rikosoikeuden kehityksestä Ruotsin vallan aikana. Ennen vahvan keskusvallan syntyä rikosten sovittaminen oli pitkälti yksittäisten sukujen vastuulla. Tyypillinen seuraus rikoksesta oli verikosto, joka saattoi johtaa pitkittyneisiin kostonkierteisiin. Tilanteen rauhoittamiseksi kehitettiin vähitellen sovintomenettelyjä ja rahallisia korvauksia, joita käsiteltiin käräjillä – varhaisissa paikallisissa oikeusistuimissa.
Kuningas ja kirkko ottavat vallan
Ruotsin vallan aikana rikosoikeus alkoi siirtyä pois yksityisiltä toimijoilta kohti keskitettyä valtiovaltaa. Kirjoitetut lait, kuten keskiaikaiset maakuntalait ja myöhemmin maanlait, vahvistivat kuninkaan asemaa oikeuden jakajana. Samalla kirkko sai merkittävän roolin erityisesti uskonto- ja seksuaalirikosten käsittelyssä. Rangaistuksista yleisin oli sakko, mutta myös kuolemanrangaistus kuului keinovalikoimaan. Lainsäädäntö alkoi vähitellen yhtenäistyä, ja oikeudenkäytöstä tuli järjestelmällisempää.
Ankaruuden aika 1600-luvulla
1600-luvulla rikoslainsäädäntö kiristyi merkittävästi. Absolutismin vahvistuessa rikokset nähtiin paitsi kruunua myös Jumalaa vastaan tehtyinä tekoina. Uskonpuhdistuksen vaikutuksesta Mooseksen laki toi mukanaan ankaria säädöksiä, ja kuolemanrangaistusten määrä kasvoi. Julkiset rangaistukset, kuten ruoskinta ja teloitukset, toimivat myös vallan näyttämisen välineinä. Niiden tarkoituksena oli pelottaa ja ohjata kansaa lainkuuliaisuuteen. Vaikka lait olivat ankaria, käytännön oikeudenkäyttö oli usein joustavampaa. Kuolemantuomioita annettiin pääasiassa vakavimmista rikoksista, kuten taposta, ja rangaistuksia voitiin myös lieventää tapauskohtaisesti. Tämä kertoo siitä, että oikeusjärjestelmässä oli tilaa harkinnalle.
Vuoden 1734 laki loi perustan
Merkittävä käänne tapahtui vuonna 1734, kun uusi laki kokosi keskeiset oikeussäännöt yhteen. Samalla vankeusrangaistus vakiintui osaksi rikosoikeudellista järjestelmää. Tämä loi pohjan modernimmalle oikeusajattelulle.
Ruotsalainen perintö elää yhä
Nykyinen suomalainen rikosoikeus pohjaa edelleen osittain ruotsalaiseen oikeusperinteeseen. Vaikka lainsäädäntö on kehittynyt vastaamaan nyky-yhteiskunnan tarpeita, yhtäläisyyksiä Ruotsin kanssa on yhä runsaasti.
Ruotsi toimii edelleen usein esikuvana lakiuudistuksissa. Vaikutteita on nähty muun muassa taksilainsäädännössä, jengirikollisuuden torjunnassa sekä rikoslain uudistuksissa, kuten suostumukseen perustuvassa raiskaussääntelyssä.